Etelä-Espoon liityntäyhteyksien suunnittelu käynnistyi

Tämän viikon työpajassa aloitettiin Etelä-Espoon liityntäyhteyksien hahmottelu. Tässä työssähän linjastoa suunnitellaan tilanteeseen, jossa metro liikennöi Matinkylään.

Varsinaiset liityntäterminaalit tulevat Tapiolaan ja Matinkylään, mutta linjaston on järkevä mahdollistaa hyviä vaihtoyhteyksiä myös muilla metroasemilla. Tapiolassa terminaali tulee sijaitsemaan Merituulentiellä, Matinkylässä puolestaan Ison Omenan laajennusosassa, Suomenlahdentien ja Markkinakadun kulmassa. Muille metroasemille ei tule bussilinjojen päätepysäkkimahdollisuutta. Jos bussireitin varrelle osuu useampia metroasemia, saattaa vaihtaminen olla matka-ajan puolesta houkuttelevaa jo päätepysäkkiä aiemminkin.

Joukkoliikennesuunnittelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että asuin- ja työpaikka-alueilta on yhteys omaan keskukseen. Espoon viisi kaupunkikeskusta ovat Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti. Lisäksi paikallisempina keskuksina toimivat Kauklahti ja Kalajärvi. Palvelut – niin kaupungin kuin kaupallisetkin – sijaitsevat tyypillisesti keskuksissa, jotka ovat usein myös hyviä vaihtopaikkoja muille bussilinjoille tai junaan ja jatkossa Etelä-Espoossa metroon.

Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän alueilta liityntäyhteys ja yhteys omaan kaupunkikeskukseen toteutuvat pääpiirteissään samalla linjalla. Sen sijaan Suur-Espoonlahden alueelta tarvitaan monin paikoin erikseen liityntäyhteys Matinkylään ja yhteys omaan kaupunkikeskukseen, Espoonlahteen.

Jatkossa yhteydet Etelä-Espoosta Helsinkiin ovat liityntämatkoja bussilla ja junalla tai bussilla ja metrolla. Tämän työn kannalta keskeinen suunnittelualue muodostuu Suur-Tapiolasta, Suur-Matinkylästä ja Suur-Espoonlahdesta. Käytännössä linjasto on kuitenkin laajempi kokonaisuus ja suunnittelualueen karkeana pohjoisrajana voidaan pitää rantarataa. Junaradan läheisyydessä sijaitsevien alueiden ensisijainen liityntäyhteys on junalle (Leppävaaraan, Espoon keskukseen, Kauklahteen), vaikkakin yhteyksiä rantaradan varresta tarvitaan jatkossakin myös metroradan varteen. Näiden Espoon etelä-pohjoissuuntaisten yhteyksien kannalta keskukset ovat tärkeitä solmukohtia. Leppävaaran ja Tapiolan välissä liikennöi jo runkolinja 550. Leppävaaran ja Matinkylän välistä palvelua pidetään potentiaalisena vahvistaa, samoin Matinkylän ja Espoon keskuksen välistä yhteyttä.

Lauttasaaren linjaston luonnostelua

Lauttasaaren linjastosta laadittiin tarkennettuja luonnoksia eilen. Lähtökohtana linjastosuunnittelulle oli riittävä matkustajakapasiteetti väleillä Vattuniemi-Lauttasaari, Katajaharju-Lauttasaari ja Lauttasaari-Ruoholahti. Vattuniemen osalta parhaana ja selkeimpänä ratkaisuna pidettiin edelleen yhtä linjaa Melkonkatua pitkin Lauttasaaren keskustaan.

Vattuniemen linjaa pidettiin parempana vaihtoehtona jatkaa Ruoholahden kautta Erottajalle kuin Katajaharjun linjaa, johtuen Lauttasaaren sillan kupeen kapasiteettitarpeesta sekä Vattuniemen työpaikkakeskittymästä ja suuremmasta asukaspohjasta, jonka linja tavoittaisi. Erottajalle ei kuitenkaan ole välttämätöntä jatkaa jokaista vuoroa, joten Ruoholahdessa voisi kääntää joka toisen. Sopivaa kääntöpaikkaa pitää vielä tutkia tarkemmin. Katajaharjun linja liikennöisi välillä Katajaharju-Lauttasaaren keskus.

Kuva: Luonnos Lauttasaaren linjoista

Jotta edellä esitetyt reitit Vattuniemi-Ruoholahti ja Vattuniemi-Erottaja olisivat  tasaväliset yhteisellä reittiosuudellaan molemmissa suunnissa ja liikennöinti olisi mahdollisimman kustannustehokasta, tulee bussin voida vaihtaa reittiä yhteisellä päätepysäkillä Vattuniemessä. Eli esimerkiksi bussi ajaa ensin lähdön välillä Erottaja-Vattuniemi ja seuraavan lähdön välillä Vattuniemi- Ruoholahti.

Blogissakin paljon keskustelua herättänyttä rengaslinjavaihtoehtoa tarkasteltiin myös. Rengaslinja poistaisi mahdollisuuden vaihtaa linjatunnusta Vattuniemessä tai se tulisi tehdä kesken reittiä, joka voi aiheuttaa sekaannusta. Rengaslinjaa voisi toki liikennöidä välillä Ruoholahti-Vattuniemi-Ruoholahti ja Erottaja-Vattuniemi-Erottaja, mutta kasvattaisi liikennöintikustannuksia luonnokseen verrattuna.

Kuten blogiin on jo aiemmin vastattukin, suunnitellaan metron liikennöintiaikojen ulkopuolinen linjasto erikseen, myöhemmässä vaiheessa työtä. Blogissa toivottua linjan 20N ajamista päiväsaikaan ei pidetty hyvänä ratkaisuna, koska reitti ei kulje Lauttasaaren metroaseman ohi eikä täten tarjoaisi kunnollisia liityntäyhteyksiä.

Lisäksi blogin kommenteissa on toivottu muutamaan otteeseen Erottajalle päättyvän linjan päättämistä Asema-aukiolle. Asema-aukiolle päättäminen kasvattaisi ajoaikaa ja kustannuksia, eikä toisi juurikaan parempia yhteyksiä. Metron ajoaika Lauttasaaren ja Rautatieaseman välillä on noin 5 minuuttia, jolloin bussiyhteys välillä Lauttasaari-Asema-aukio ei ole kilpailukykyinen metroon nähden. Lisäksi Asema-aukion ja eteläisen kantakaupungin välillä on jo hyvät yhteydet.

Linjan 510 kääntämistä Keilaniemestä Lauttasaareen tutkitaan myöhemmin tarkemmin.

Lauttasaaren työpajan kuulumisia

Alkuviikon linjastosuunnittelutyöpajasta saatiin konkreettisia eväitä jatkosuunnitteluun. Katajaharjusta lähtevän linjan on luontevaa kulkea nykyiseen tapaan Isokaarta pitkin. Vattuniemessä puolestaan tutkitaan joukkoliikennepalvelun keskittämistä Melkonkadulle (ks.kuva) sen sijaan, että osa vuoroista ajaisi nykyiseen tapaan Vattuniemenkatua. Melkonkatu sijaitsee keskeisesti koko Vattuniemeä ajatellen, jolloin kävelyetäisyydet pysäkeille säilyvät kohtuullisina. Näin vuorotarjonta olisi myös parempaa kuin kahdelle eri reitille jaettuna. Lauttasaaren sillan yli jatkavan linjan tai linjojen päätepysäkeiksi tutkitaan ainakin Ruoholahtea ja Erottajaa. 

Kuvassa esimerkkiluonnos Lauttasaaren bussilinjoista tilanteessa, jossa sekä Katajaharjusta että Vattuniemestä olisi yksi linja Lauttasaaren keskustaan ja metroasemalle. Vaaleanpunaisella katkoviivalla kuvataan jonkun linjan jatkumista pidemmälle, Lauttasaaren sillan yli.

Kuvassa nykyisten 65A/66A pysäkkien vaikutusalue 400 metrin säteellä. Pysäkit näkyvät kuvassa pieninä, vihertävinä pisteinä.

Tällä hetkellä Vattuniemestä on läntistä reittiä pitkin aamuruuhkassa noin 15 vuoroa tunnissa (linjat 65A, 66A, 501). Itäistä reittiä Vattuniemestä liikennöidään noin 10 vuoroa aamuruuhkatunnissa (linja 21V). Metron myötä bussien vuorotarjonta tulee vähenemään, koska metroaseman läheisyydessä asuvat suurimmaksi osaksi kävelevät tai pyöräilevät asemalle. Näin ollen matkustajamäärät vähenevät nykyiseen verrattuna, jolloin yhtä tiheään bussiliikenteeseen ei ole enää perusteita.

Jos vuorot kulkevat kahta eri reittiä, on vuoroväli harvempi kuin yhdelle reitille keskitettynä. Esimerkiksi jos yhdelle reitille keskitettynä vuoroväli olisi 7,5 minuuttia, olisi se kahdelle reitille tasan jaettuna 15 minuuttia.

 

Lauttasaarentien varrella, Gyldenintien ja Isokaaren välillä, ei juurikaan ole sellaista asutusta, työpaikkoja tai palveluita, jotka eivät olisi Isokaaren tai Lauttasaaren keskuksen pysäkkien tavoitettavissa. Mikäli tätä Lauttasaarentien läntistä osaa pitkin kulkee liityntälinjastosuunnitelmassa bussilinja, sen tavoitteena on todennäköisesti luoda yhteyksiä Lauttasaaren ja sellaisten Espoon alueiden välille, joita metro ei palvele. Työpajassa syntyi idea tutkia jonkun poikittaisen seutulinjan, esimerkiksi linjan 510 kääntämisestä Keilaniemestä Lauttasaareen Westendinaseman sijaan. Westendinaseman merkitys bussien vaihtopaikkana pienenee oleellisesti metron myötä, kun nykyiset 100-sarjan seutulinjat eivät enää liikennöi sen kautta.

Kommentoi, mitä mieltä olet Vattuniemen palvelun keskittämisestä yhdelle reitille ja minne Lauttasaaren sillan yli jatkava linja tulisi päättää kaupungin puolella.

Lauttasaaren liityntälinjaston myötä linjat 65A ja 66A tulevat muuttumaan, yksinkertaisimmillaan ne lyhennetään päättymään Lauttasaaren sijaan Rautatientorille. Samassa yhteydessä kuitenkin on tarpeen tutkia myös muuta Pakila-Maunula-Metsälä –alueen linjastoa ja arvioida sen kehittämistarpeita. Yhdeksi tavoitteeksi tunnistettiin linjojen 66(A) ja 67 tahdistaminen keskenään. Linjan 62 matkustajamäärät ovat verrattain pieniä, joten sen korvaamista linjan 51 reittiä muuttamalla Maunulan ja Metsälän alueella tullaan myös tutkimaan. Sekä Rautatientorilla että Hakaniemessä bussien päätepysäkkikapasiteetti on nykytilanteessa tiukoilla, mikä joudutaan myös huomioimaan kokonaisuutta suunniteltaessa.

Työpajan pohjalta aloitetaan linjastomuutosten luonnostelu. Ensi viikon suunnittelutyöpajassa pureudutaankin jo Etelä-Espoon liityntäyhteyksiin.